Mielenkiintoinen ja monipuolinen näyttely huonekalujen historiasta ”Tuoliin nojaten” on avattu!

Rehbinderin talossa (Rehbinderi maja) on avattu uusi Viron huonekaluhistoriaa esittelevä näyttely ”Tuoliin nojaten – ylellisyyttä ja yksinkertaisuutta 1400-luvulta 1900-luvulle ”. Kyseessä on uuden huonekalumuseon avajaisnäyttely.

Tiesitkö, että Virumaan museoiden kokoelmissa on Viron vanhimpiin lukeutuvia kalusteita? Siksi huonekalumuseo avasi ovensa nimenomaan Rakveressä.

Rakveren keskustassa sijaitseva varhaisklassista tyyliä edustava ja aikoinaan kreivi Gustav Dietrich von Rehbinderille kuulunut talo peruskorjattiin ja entisöitiin huolellisesti vuosina 2020–2023. Nyt tässä vuonna 1793 rakennetussa talossa on avattu huonekalujen historiaa esittelevä näyttely, joka on ainoa laatuaan Virossa ja vertaansa vailla myös naapurimaissa. Näyttely esittelee Virossa eri aikojen saatossa käytettyjä erilaisia huonekaluja ja niiden kautta myös elämäntyylissä ja arjessa tapahtuneita muutoksia.

Meitä ympäröivä tila muuttuu jatkuvasti kulloisenkin maun, suuntausten ja tapojen mukaan. Siitä huolimatta ihmiset ovat aina myös säilyttäneet erilaisia huonekaluja. Tämä pätee erityisesti tuoleihin. Näyttely esittelee erilaisia menneiden vuosien kalusteita aina keskiajalta Lutherin huonekalutehtaan syntymään ja teollisen tuotannon alkuvuosiin saakka.

Huonekalumuseossa on esillä arvokkaimpia esineitä Virumaan museoiden kokoelmista, ja esineistö on peräisin yhteensä 15 museon ja keräilijän kokoelmista. Muutamat näyttelyn esineistä eivät ole olleet nähtävillä yli 50 vuoteen.

Viron huonekaluhistoriaa esittelevä näyttely on kronologinen ja alkaa vanhimmista esineistä, jotka ovat peräisin 1400-luvulta. Näyttely päättyy 1900-luvun alkupuolelle kuuluisan Lutherin huonekalutehtaan tuotantoon, joka jatkui 1920-luvulle asti.

Tuoli on keskiössä jokaisessa näyttelytilassa – yhden kalusteen muuttumisen kautta esitellään erilaisten kalustetyylien historiaa. Toiminnallisesta näkökulmasta katsottuna tuoli on tärkein käyttöesine. Se on kaluste, joka sitoo sujuvasti yhteen myös kaikki muut kalusteet pöydästä kaappiin, ja siksi tavallaan tuoliin ”nojaten” onkin helppo tutustua huonekalujen koko historiaan.

Erityisistä esineistä mainittakoon, että johtavan kuraattorin Viljar Visselin näyttelyyn valitseman ylellisen tarjoilukaapin todellinen ikä saatiin selville vasta juuri ennen näyttelyn avajaisia. Kyseessä on 1400-luvun puolivälistä peräisin oleva tarjoilukaappi credenza. Kaapin nimi viittaa luottamukseen, sillä nimenomaan tällaiseen kaappiin laitettiin ruoat, joita palvelijan oli maistettava isäntäperheen myrkytysyritysten varalta.

Esillä on virolaisista kartanoista peräisin olevia kalusteita. Tällaisia ovat esimerkiksi von Nolckenien suvulle kuuluneet tuolit, jotka olivat alun perin peräisin Alatskivin kartanosta, ja ovat nyt lainassa Lüneburgissa sijaitsevasta Ostpreußische Landesmuseumista. Näyttelyssä on myös tuoleja, joissa ovat aikoinaan istuneet niin Mustapäiden veljeskunnan jäsenet, kreivit ja ruhtinaat kuin myös porvaristoon kuuluvat kaupunkilaiset.

Lüneburgisssa toimiva Ostpreußisches Landesmuseum lainasi Virumaan museoille runsaasti esineistöä asetettavaksi näytteille Palmsen kartanoon ja Rakveren huonekalumuseoon. Valtaosa esineistöstä on alun perin ollut Alatskivin kartanossa. Näitä kalusteita ei ole nähty näillä main yli viiteenkymmeneen vuoteen.

Jokaisessa näyttelytilassa esitellään kalustehistorian pääsuuntauksia. Aikalaisten muistelmat esillä olevista kalusteista tai sisustuksesta luovat tunnelmaa, joka antaa tietoa näiden ihmisten suhteesta heidän kotiympäristönsä esineisiin.

”Seuraavana aamuna minulle esiteltiin koko kartano, ja kaikki ne kauniit, arvokalusteilla kalustetut huoneet. Huomasin kuitenkin, miten tyylittömästi kaikki oli toteutettu. Huonekalut oli sijoiteltu huolimattomasti sinne tänne, ja niinpä esimerkiksi ihmeellisen kaunis empiretyylisillä seinäkoristeilla koristeltu huone oli täynnä Jacobe-kalusteita, ja toisissa huoneissa oli sattumanvaraisesti valittuja empire- ja biedermeierkalusteita” [–] ”Eikö näiden huoneiden sisustusta voisi hiukan muuttaa ja sijoittaa kalusteet eri tavalla?” kysyin hiljaa ystävältäni Dorikselta. ”Kuinka kauniilta kotinne silloin näyttäisikään!”

”Ei tietenkään”, Doris vastasi, ja jatkoi: ”Sellainen ei tule kuuloonkaan! Täällä on aina näyttänyt tältä, ja näin tulee myös jatkossa olemaan. Kukaan ei saa muuttaa täällä yhtään mitään.”

Baltiansaksalaisen kirjailijan Monika Hunniuksen muistelmia Uue-Suislepan kartanosta 1870-luvulta.

Anna von Krüdener. Uue-Suislepan kartanon vihreä salonki. Akvarelli. 1887. Viljandin museo, VM 9893:1 K

Museo oppimisympäristönä – puuhapaikka ja perhepolku

Ajan myötä muuttuvan näyttelyn puitteissa järjestetään myös opetusohjelmia, työpajoja ja luentoja, joiden avulla esitellään huonekalujen historiaa eri ikäryhmille sopivalla tavalla. Perheet, jotka haluavat viettää laatuaikaa yhdessä, sekä koululaiset ja muut historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita oppimaan lisää kalusteiden historiasta.

Retken johtajana toimii lahjakas, huonekaluista innostunut pikkupossu Neff-Neff, joka pitää kaikenlaisesta touhuilusta huonekalujen parissa ja tietysti taiteesta. Neff-Neffin tehtävänä on pelotella tiehensä puun syömisestä kiinnostuneet ötökät, kuten tupajäärät ja tupajumit.

Puuhapaikka eli Neff-Neffin työpaja on olennainen osa näyttelyämme. Museo on paikka, jossa tieto, luovuus ja kiinnostus menneiden aikojen perintöä kohtaan kohtaavat leikkimielisyyden, ja niiden avulla saamme tietää lisää omista juuristamme. Neff-Neffin työpajassa kaikki pääsevät tutkimaan ja etsimään, piirtämään ja vaikkapa osallistumaan varjoteatteriin.

Istutaan!

Näyttelyn tiimi:

Ideoija ja johtava kuraattori: Viljar Vissel

Projektipäälliköt: Andrus Eesmaa ja Inge Laurik-Teder

Kuraattorit: Inge Laurik-Teder, Kai Lobjakas, Susanna Murel ja Kristi Paatsi

Konsultit: Toomas Zupping ja Villu Kadakas

Oppimisympäristö ja puuhatila: Kristi Paatsi, Angelika Tšeremis ja Sandra Suviste

Oikoluku: Mari Klein

Käännökset: Refiner Translations ja Luisa Tõlkebüroo

Näyttelyn suunnittelu: Janno Roos, Andres Labi ja Ruumilabor OÜ

Graafinen suunnittelu: Refleks Design Agency OÜ

Kuvitus: Madli Lavin

Painatus: Trage OÜ

Näyttelyesineiden asennus: Kristiina Laurits, Villu Plink, Viljar Talimaa ja Mart Verevmägi

Pienoismallit: Joanna Juhkam

Interaktiivinen toteutus: Argo Männik, Harmarek OÜ; Andres Vihterpal, Bellust Elektroonika OÜ ja Anti Saar, Kolm Elu OÜ

Multimediaohjelmat: Mark Baranin, Novater Solutions OÜ

Kalusteet: Fratelli Grupi OÜ

Valaistus: Janno Roos, Ruumilabor OÜ ja Kalle Pruuden, HN Steel OÜ; Tõnis Vellama, SEOS Valgustus OÜ

Rehbinderin talon sisätilojen historialliset viimeistelykerrokset tutkittiin huolellisesti, katto- ja seinäkoristeiden säilyneet osat kunnostettiin ja kolmen huoneen seinäkoristeet entisöitiin perusteellisesti keväällä 2020 alkaneiden kunnostustöiden aikana. Myös säilyneet vanhat lautalattiat kunnostettiin, ja ikkunat sekä väliovet peruskorjattiin. H&M Restudio yhteistyössä Viron taideakatemian opiskelijoiden kanssa tutkivat koko talon lattiasta kattoon saakka professori Hilkka Hiiopin johdolla. Töiden aikana löydettiin osia seiniä aikoinaan koristaneista maalauksista, ja samalla saatiin ainakin jonkinlainen käsitys kuuden huoneen aiemmasta sisustussuunnittelusta. Löydetyt maalatut seinäkoristeet ovat toistaiseksi vanhimmat Rakverestä löytyneet. Lisäksi löydettiin jäänteitä useista erilaisista 1860–1880-luvun tapeteista, jotka ovat nyt myös nähtävillä.

Yhdessä taidekorkeakoulu Pallaksen opiskelijoiden kanssa kunnostettiin myös maalattuja seinäkoristeita, ja työn tavoitteena oli yhdistää taitavasti sekä entisöinti että rekonstruointi. Huone, jonka maalatut seinäkoristeet ovat säilyneet parhaiten, on sävyltään herkän vaaleanpunainen, ja ovet sekä ikkunat on kehystetty mustalla. Samaa sävyä noudattelee myös karniisin alla oleva koristekehys.

Kiitämme:

Ann Aaresild, Mirjam Abel, Kristel Hall, Kaie Jeeser, Ülle Jäe, Zurab Jänes, Karl Kallastu, Kersti Kuldna-Türkson, Ain Kütt, Marike Laht, Anne Lass, Sten Lindpere, Mari Luukas, Maris Meister, Grete Nilp, Eve Otstavel, Kaidi Part, Piret Pedanik, Johanna Pukk, Riina Reinvelt, Maris Rosenthal, Jakob Rosin, Liisi Selg, Sille Siidirätsep, Rait Talvoja, Tiina Vint ja Kristel Zimmermann

Viron historiallinen museo, Viron arkkitehtuurimuseo, Viron taidemuseo, Viron kansallismuseo, Viron kansallisarkisto, Viron taideteollisuus- ja muotoilumuseo, Viron ulkomuseo, Ennistuskoda Kanut, Haapsalun ja Läänemaan museot, Lüneburg Ostpreußische Landesmuseum, Mahtran talonpoikamuseo, Narva museo, Pärnun museo, Viron kansalliskirjasto, Tallinnan kaupunginmuseo, Tarton kaupunginmuseot, Tarton yliopiston museo ja Viljandin museo

Kiitämme näyttelyhankkeen rahoituksesta Viron kulttuurisäätiön alaisuudessa toimivia arkkitehtuuri- ja kansankulttuurisäätiöitä. Näyttelyn puuhatilan ja opetustoiminnan kehittämiseen on saatu rahoitusta Viron kulttuuriministeriön arkkitehtuuriin ja designiin liittyvien hankkeiden kehittämiseen myönnetystä rahoituksesta vuonna 2023.

Pääosa näyttelyn rahoituksesta on saatu maaliskuussa 2023 jaetusta Viron museoviraston museoiden toiminnan edistämiseksi tarkoitetusta rahoitusohjelmasta.

Liput ja aukioloajat

Museon upouusi perusnäyttely “Tuoliin nojaten” on avoinna ti–su klo 10–18 osoitteessa Tallinna mnt 5, Rakvere

Lippujen hinnat

Lippu    8 €

Alennuslippu (koululaiset, opiskelijat ja eläkeläiset)       6 €

Perhelippu (kaksi aikuista ja lapset)     18 €